Uncategorized

Vaarunvuori

Käytiin tänään patikoimassa 4.5km lenkki jossa pyörähti hyvin pari tuntia. Matkassa mies, pari lasta ja pari koiraa. Päässä soi biisi …Apinaorkesteri aarniometsän suojassa harjoitteli, Apinaorkesteri hetken aikaa meitä viihdytti…     Näppäsin kuvia matkalta, mullahan ei siis mitään järkkäriä ole joten yleensä kaikki mun kuvat on kännyllä napsittuja. Enkä ole vielä sen kummemmin ehtinyt opetella kuvankäsittelyä, toki perustaidot on hanskassa. Kunhan ensin pääsen sinuiksi tämän uuden koneeni kanssa, joka ei oo perus läppäri vaan chromebook, eli tähän koneeseen ei itellään tallenneta yhtään mitään vaan kaikki on pilvessä. Mikä on hyvä asia mulle koska useampi kuva hävinnyt kun on kone kaatunu tai särkyny ja en oo tallentanut pilveen. Ja tosiaan ulkoinen kovalevykään ei ole luotettavin ratkaisu, meillä nimittäin on hajonnut itestään? sellainenkin. Ja siellä oli korvaamattomia kuvia… 1500146850777 Ihana luontopolku olikin, ei vaikeasti mentävää maastoa. Paljon oli pitkospuu kohtia ja näppäränä tyttönä Sagakin kävelee puita pitkin ettei tassut sotkeennu muta kohdissa. Sää oli mitä mainioin, ei ollut tukahduttavan kuuma eikä vettä satanut. Daisy oli taas perus itsensä, reipas kilsa kävelyä ja syliin, koska Hän ei jaksanut kävellä 🙂 Tai sitten johtui siitä että tänään laitettiin ekaa kertaa uudet valjaat päälle, olisko ollut ilkeä tunne kainaloissa tms, joka tapauksessa taisin kantaa Daisyä puolet matkasta. Taidan alkaa suunnittelemaan sille jonkun näköistä rintareppua 🙂 1500146553810   Muutama lampi tuli matkan varrella vastaan, tarkoitus oli pulahtaa uimaan ja heittää vihdoin talviturkki. Lampien pohjat oli sellaista mutaa minne keppikin upposi monta metriä joten jätin suosiolla uimisen väliin. Inhoan mutapohjaa, koska edelleen elän siinä uskossa että kaikissa mutapohjissa asuu iilimatoja ja niitä en nahkaani halua…yök… 1500144442539 Jotenkin mun silmään niin kaunista ja puhdasta. Ja ennen kaikkea, mikä hiljaisuus (jos ei lasketa lasten ääniä). Koko kierroksen aikana ei tullut kuin yksi pariskunta vastaan koiran kanssa. Reitti oli selkeästi merkitty sinisellä maalilla puihin, niitä seuratessa ei tulisi eksyä. Mutta minä ja mun suuntavaisto, eksyin kuitenkin, onneksi vasta loppu metreillä ja autotie oli näkyvissä. Hidastelin matkalla kun keräilin pupuille mustikan varpuja kuivumaan talveksi. 1500144552693 Nämä luontoäidin tekeleet on vaan niin mielenkiintoisia, että voisin jäädä toljottamaan niitä eri kulmista ja ihmetellä.   Kattelin maastoa vähän sillä silmällä että marjastusaikaan sieltä löytyy niin mustikkaa ja puolukkaa, eli uusi reissu sinne tiedossa. Voin suositella, nyt kun itellä kroppa reistaillu millon polvista, selästä tai lantiosta, niin tämä matka oli ihan sopiva mulle. 1500144044075 Ja loppuun vielä kevennys. Mää en ymmärrä minkä takia koirien pitää pyöriä, uida selkää, jonkun eläimen raato? kohdassa. Tämä oli niin koomisen näköistä kun Saga kiemurteli alamäkeä selälleen. Mun ilme, samalla ällöttää ja naurattaa, tässä tulos. Ja nyt Daisy on pesty ja Saga haisee kun rankkitynnyri. Huomiseksi luvattu kesä päivää aurinkoineen eli Sagan pesu ja ulos kuivumaan (kuulostaa siltä kuin laittaisin narulle kuivumaan koko koiran 🙂 ). Vaikka onkin lyhyt karvainen niin kuivuu todella hitaasti enkä ole ajatellu alkaa föönaamaan sitä. 1500146947170.jpg