Uncategorized

Syksy ja sateet

Kesä on siis virallisesti peruttu tänä vuonna, lämpöset päivät voi varmaan laskea kahden käden sormilla. Järvessä kävin uimassa tai no, pulahtamassa kerran. Jonkun verran kurja juttu koska rakastan lämpöä, aurinkoa ja uimista. Syksyssä ei ole mitään muuta ihanaa kun värit ja kynttilät. Muuten onkin sitten ollut täälläpäin sateista, sateista ja vielä kerran sateista. Koiria ei voi enää laskea takapihalle ellei sitten halua nukkua kuralätäkössä ja saada mukavan hiekkaisen kokovartalo kuorinnan. Takapiha on kovaa, mutaista joutomaata missä ei kasva nurmikko. Ja kyllä ensikesänä siihen tulee todellakin nurmikko. Nyt vedetään pari kertaa päivässä lenkki ja ollaan kaikki kolme kuin uitettuja koiria. Daisyhän on niin hienohelma ettei lähtis sateella mihinkään, ulkona tarpeet tehtyään haluaisi jo syliin ja takin sisään lämpöön. Sagaa ei onneks sade haittaa, ulkoilee säällä kuin säällä. Mutta toisaalta tässä kuluneen vuoden aikana on hiipinyt noin kymmenen kiloa lisää painoa. Että kyllä ne lenkit tekee mullekin ihan hyvää… Eli jos nyt aloittais vetämään itseään rantakuntoon -18, se voisi olla jopa mahdollista. Maan vetovoima alkaa tässä iässä jo pikkasen tekemään tehtäväänsä, mutta vähän on hakusessa tuokin. Periaatteessa kaiken järjen mukaan pitäisi jenkkakahvatkin mennä alaspäin, eli isompi tarakka, mutta ei siinä ne kahvat on ja pysyy. Leuka rintaan ja kohti sadelenkkiä 🙂