Mahtava mesta täytyy sanoa. Oravivuorelle pääsee paria eri kautta ja me mentiin sit kuitenkin sieltä ”väärästä”. Toista kautta olisi päässyt kipuamaan rappusia. Meillä oli metsä polku jota pitkin käveltiin. Reissussahan oltiin jo 17.7 mutta on jäänyt päivitys tänne kun on ollut niin paljon muuta hommaa.
Ihanaa puhdasta ja raikasta luontoa. Mustikkaa oli jo kerennyt vähän kypsyä.
Ja se ympärillä vallitseva hiljaisuus, ihan jotain sanoin kuvaamatonta, ei kuulunnut mitään autojen ääniä. Lapsien höpötystä ja lintujen laulua.
Näköalatorni, pakkohan sinne oli kivuta maisemia kattomaan vaikka hieman korkeita paikkoja pelkäänkin. Jäi vähän mietityttämään toi köysi tossa keskellä… Ehkäpä joku on sen jälkeenpäin siihen laittanut jotta sitä voi ihmetellä, että miksi?
Vasemmalla Paavo Keskisen ottama kuva vuonna -68.
Reippaat reissu koirat mukana 🙂 Tornista katsellessa kaikki näyttää niin pieneltä ja sieltä näkee todella kauas, näky Korpilahden Kärkisten silta.
